Torstai

Oon vetänyt koko viikon sillä, että päivän aikana mandariini tai pikkuinen banaani, illalla jotain pientä ja tadaa. Silti mua turvottaa ihan julmetusti ja tää on tosi inhottavaa! Huomenna vedän sitten kokonaan paaston ja viikonlopun meen taas minimeillä. Ens viikolla pysyn hedelmä puolenpäivän aikaan, ei muuta. Töissä mä en vaan jaksa, jos en syö yhtään mitään.
Palelen kun eskimo pohjoisnavalla ilman paksua takkiansa. Vaikka kunnon kerrospukeutuminen koko ajan ja villasukat visusti jaloissa. Alkaa kyllästyttää jo tää jatkuva tärinä, sisältäkin ihan tärisyttää. Lapset hytisee, kun ottaa mua kädestä kiinni ja kyselee, miksi mulla on koko ajan niin kylmät kädet ja olen valkoinen kun lakana. Jee!

Musta tuntuu, että mä en kuulu tänne. Oon koko ajan jotenkin poikkeava, en tee niin kuin oletetaan ja sanon jotain typerää. Töissä höösätään lasten kanssa, mun lähin työntekijä puhuu lastenteosta ja mä lähinnä mietin pystynkö saada niitä lainkaan, jos en pääse tästä laihuuden haaveesta eroon. Olen hukassa.

Hei kaksi uutta lukijaa! <3

~leah

Maanantai vaiko ehkä Tiistai

Hurr, mä olen hengissä edelleen. Ja aion pyhästi vannoa pävitteleväni tätä blogia jälleen uudelleen. Oon päässyt jälleen hyvään vauhtiin tän painon putoamisen kanssa, ja sillon blogin kirjottaminenkin tuntuu helpommalta. Mua ei hävetä niin paljon. Tän päivän kalorit on  250  eikä niihin kuulu ainuttakaan suunnittelematonta kaloria. Päinvastoin alitin mun 400kcal rajan, mutta en väkisinkään ruvennu syömään, kun ei tehnyt mieli mitään/ollut nälkä.

Juksuttelu, piilottelu, vähättely, liikkuminen salassa - kun en koskaan olisi niitä jättänytkään vähemmälle, epännistunut. Vaan vaaka ja peili näyttää totuuden. Tää on onnistunut ennenkin, ja nyt mä vien tän loppuun saakka.

Tykkään tästä keveämmästä olosta, kun masu kurnuttelee tyytyväisenä tyhjyyttänsä kun painaa pään tyynyyn ja käy nukkumaan. Se kurnuttelee aamulla bussissa, koulussa ruokalassa veisten ja haarukoiden kalinassa. Ja lopulta sen tajuaa huomaavansa vaan sillon, kun vaivaa masulle pienen ajatuksen.

KIITOS ihanalle 60 lukijalleni, kuinka teitä onkaan noin monta! <3

Musta tuntuu etten ole seuraamassa jokaisen teiän blogia, joten jos jaksatte niin linkitelkää blogien osoitteita tohon kommenttikenttään, niin ryhdyn lukemaan! :-) Joitain luen kyllä nimettömänä bloglovinin kautta, kun tää blogger ei aina kirjaa mun toista käyttäjää ulos noista lukijajutuista jotenkin, mutta luen kyllä jokaisen tähän laittavan blogia! 

~leah

Tiistai

ANTEEKSI tämä ihan superpitkä postaustauko, kuukausi! Tulin lähinnä ilmoittamaan, että mä olen hengissä, enemmän tai vähemmän. Mulla ei ole tapahtunut sillä tavalla mitään merkittävää, paino on tippunut sellasen 1.5kg mut sekään ei tunnu kovin paljolta.. ;c Muutenkin paha fiilis on lisääntyny vaan koko ajan. Viikko sitten tuli raja vastaan, mä hain apua. Mua pelottaa ihan julmetusti. Mulle ei vielä olla vastattu mitään, mutta en jotenkin edes tiedä, haluankokaan mitään vastausta. Ehkä mun viesti on mennyt harakoille, ja saan sittenkin olla vielä hetken rauhassa?

JA KIITOS ihan hirveästi teille kaikille ihanille, jotka pistitte edelliseen merkintään kommenttia tai painoitte siitä laatikosta. Olette ihania, kiva että olette siinä! <3

~leah