Torstai

Mun olo on ihan kamala. Mulla on edelleen epätoivottu fiilis jokaisessa paikassa, kuin en kuuluisi minnekään. Töissä olen vain sijaistamassa jotakin - en kuulu sinne. Koti - sinne en ole tainnut kuulua koskaan, onko mulla edes sellasta? Poikaystävän luona mulla on hetkittäin kotoisa fiilis, mutta sielläkin ajoittain tuntuu kuin olisin joku kummajainen kaukaisuudesta, hemmetti, se on vaan 100km. Parhaan ystävän kanssa ollaan etäännytty enkä ole enää varma, mitä se haluaa ja mitä tästä kaikesta on tulossa.
Mä feilasin tän päivän. Vaikka aamulla mun masu oli aamulittana - pitkästä aikaa!

Huomenna syön korkeintaan ompun ja juon light limpparia. Kiskon jokaisen pillerin nautinnolla. Jos paras ystävä ei tätä sulata niin sitten ei sulata. Mun kuuluu saada elää mun elämä mun omalla tavalla, ei kenenkään muun. Joitain uhrauksia voin tehdä, mutta tässä asiassa kukaan ei mua tule enää määräilemään. Amen.

Mulla iski järkyttävä pyörrytysfiilis ja rukoilen että yö tekee tehtävänsä ja menee ohi. Mun työpäivä ei saa mennä pilalle. Ei laihdutuksessa eikä "oikeissa töissä".

"Mun piti valvoa koko yö, että voisin aamulla toivottaa sulle hyvää työpäivää. 

Mutta sitten nukahdin." Aw.

~leah