Perjantai

Haluan ulos, pois tästä kaikesta. Kaikki, mikä on merkinny mulle jotakin on katoamassa. Tai kadonnut jo. En saa otetta tästä kropastakaan enää, se on alkanut elää ihan omaa elämäänsä. Se ei kutistu, vaikka kuinka järjen mukaan sen kuuluisi.

Mulla on paha fiilis tästä päivästä, aavistan jotain kamalaa. Jotain tässä on menossa pieleen. Ja varmasti meneekin, kun mun asenne on jo tämä. Ajattelin paastota tän päivän, ihan vaan hyväksi pohjaksi ensi vuodelle. Mutta tästä taitaakin tulla vuoden viimeinen fail.

Ota mut syliin ja anna mun vajota kauas tästä maailmasta.

~leah

Keskiviikko [torstai]

Tän piti olla onnellinen päivä, sellanen että hyppelehdin vaaleanpunaisissa pilvissä. Mutta ei varmaankaan kahdesti tarvitse arvata, että oliko. Heräsin väsyneenä ja päänsärkyisenä. Eikä tarvitse mainita edes kuinka ällöttävä olo mulla oli, kun vilkasin peiliin myöhemmin aamulla. Joulu vai mikä se oli, joka on pilannu mun kropan. Tai sitten se on tää aika kuukaudesta taas, mutta mä en enää kohta usko siihen. Mun täydellisyys putoaa sormien lomasta ja katoaa. Vaikka en sitä vielä saavuttanutkaan.
Tarviin itelleni jonkun, joka kannustaa mua. Ei enää lyttääviä kommentteja, että oletpas ruipelo söisit. Ne on vaan valetta, niiden täytyy sanoa niin. Tarviin sen, joka huomauttaa että tuossa on kyllä ylimääräistä ja jätä hei toi syömättä. Joku sellanen, joka lähtee mun kanssa treenaamaan sillon, kun mun motivaatio ei riitä.

Muokkasin uuden vuoden lupauksiani:

• pudotan 10 kiloa
• kuntopiiri 3x/päivä
• max 600kcal/päivä, mieluiten alle 400
• hankin töitä

Tule takaisin.

~leah

Maanantai

Hmm, mun itseinho taitaa olla nyt huipussaan. Mutta nyt on joulunpyhät ohi ja kenelläkään ei ole enää kohta aikaa katsoa mun syömisiä, kun menen ja tulen omien aikataulujeni mukaan.
Ja tein jo suurimman uuden vuoden lupauksen; laihdun sen vitun 8kg.
Sekä se, että mä haen niitä kunnollisia säännöllisiää töitä. Se on pakko.

Ensi vuodesta on näillä näkymin tulossa hyvä, mutta mun aavistelut eri asioista on pettänyt ennenkin. Silti mä todella toivon, että tää pitää paikkansa.

Mulla on ihan järkyttävä ikävä sua.

~leah

Perjantai [lauantai]

Tiesin sen heti herätessäni, että tästä päivästä tulee helvetillisen vaikea. Nukuin vain pari tuntia, stressasin jo valmiiksi.

Aluksi kaikki sujui hyvin, pilkoin hedelmiäni ja vihanneksiani tyytyväisenä siihen, että selviän niillä. Olin niin hyvällä tuulella juuri silloin, että lähdin käymään isällä. Mun kaikki fiilis romahti, kun mä astuin siitä ovesta sisään. Sen kämppä oli täynnä pelkkää roskaa, tupakan tumppeja ja viinapulloja. Sen kaikki lupaukset raittiudesta ja tupakasta luopumisesta rikkoontui sillä sekuntilla. En saanut happea. En tiedä johtuiko se ahdistuksesta vai siitä jumalattomasta tupakan kärystä, joka valtas koko sen asunnon.

Kun palasin kotiin, avasin isän antaman joululahjan. Yöpaita - kokoa L. Mun viimeisetkin toiveet hyväksyttävästä kropasta oli tiessään. Se ostaa mulle väljää mallia olevan paidan koossa L? Anteeksi, mutta mun koko on XS tai noin löysissä paidoissa XXS.

Tietenkin sen jälkeen istuttiin pöytään, ja mun inho kroppaa kohtaan oli huipussaan. Hetkellisesti muhun iski fiilis, että ihan sama mitä mä syön, mä olen läski silti. Mun täytyy silti aloittaa paasto ja se julmettu kidutus heti sunnuntaina.

Tää joulu oli helvetillinen. Istun nyt L kokoisessa yöpaidassa ja jalasta tippuvissa villasukissani ja vaivun epätoivoon. Ei musta tule koskaan kaunista, mutta mun täytyy silti yrittää.

Anna mulle lisää toivoa, jooko?

~leah

Tiistai [keskiviikko]

Käytän jo ennen käyttämääni kuvaa. Se on täydellisimpiä kuvia, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Enkä löytänyt edes yhtä ainutta kuvaa, vaikka kuinka etsin, josta en olisi löytänyt liikaa vikoja. Liian pyöreät reidet, löllyvät allit, pullottava vatsa... Musta tulee kriittisempi päivä päivältä. Niin itseäni kuin muitakin kohtaan.

Tein tänään jouluostoksia perheeni kanssa. Kiemurtelin hyllyjen välissä ja valitsin omenoita. Muut otti limua, mä otin kivennäisvettä. Niille ostettiin konvehtirasioita, mä otin mandariineja. Äiti katsoi muhun taas niillä surumielisillä silmillä. Otin sen mieliksi myös viinirypäleitä ja hunajamelonia sekä maustamatonta kaurajogurttia. En todellakaan odota joulua, en jouluruokaa.

Teet mut joka päivä onnellisemmaksi, vaikka et olekaan mun. Et ainakaan vielä.

~leah

Sunnuntai

Millon musta tuli näin heikko? Mun paino ei laske millään. Laskeudun kuitenkin omaan kevyeen taivaaseeni nyt loman ajaksi. Mulla on aikaa, voin jumpata yöt jos vain haluan ja nukkua aamut. Päivällä voin jumpata lisää ja illalla voin nähdä kavereitani, ja kaikki luulee, että mulla on asiat okei. Ja niinhän mulla onkin, onhan? Täytyy mulla olla, kun ei edes jää aikaa ruoalle.

Välillä mä mietin, haluanko tätä todella. Mun elämää hallitsee vaaka, mittanauha ja kaloritaulukot. Mutta sillon kun pääsen tavoitteeseeni, mulla on niin hyvä olo, että kai tämä on sen arvoista. Vaihdoin pullantuoksuisen elämäni tähän, eikä mua edes kaduta. Musta on tulossa laiha, hitto sentään, laiha.

Musta tuntuu jo nyt hyvältä, kun tunnen selkärankani jokaisen nikaman. Kun solisluut tekee kummun ja mun liian suuret rintani ei enää tursu ja hylly joka suuntaan. Tätäkö se on, kun on matkalla onneen?

Sain tietää, että välität musta. Edes pikkuisen. Tule ja ota mut, olen sun.

~leah

Sunnuntai [maanantai]



Tätä ahdistusta ei voi enää edes sanoin kuvailla. Mun kaikki kontrolli on tiessään. Mua ahdistaa. Välttelen peilejä ja kaikkia heijastavia pintoja. Mun on vaikea laittaa edes hiuksia, kun en siedä katsoa vartaloani peilistä (ja mullahan on tietenkin kokovartalopeili!).

Oon alottanu sen taas. Raavin itseäni. Se tuo hetken lohtua, kun kirvelee, polttelee ja sattuu. Mä en silti uskalla viiltää enää, en keksi enää tekosyitä sille, jos joku huomaa.

Löysin tänään myös rakkauteni mandariineihin uudelleen. Ja päätinkin, että tästä lähtien mä elän niillä. Muuta mä en tarvitse. Vettä, jos tulee nälkä.

Sä olet taas liian kiltti mulle, liian läheinen. Puhut, kun mä todella merkitsisin sulle jotakin. Ole kiltti, ja sano se suoraan?

Oletko sä tosissasi? Hämmennät mua.

~leah

Perjantai

Viha kasvaa. Mun kontrolli on tiessään. Lihon ja lihon. Vaaka huusi kirosanoja ja tää aamu alkoi ihan kamalasti. Otin omaa lomaa, vihaan itseäni niin paljon.
Vielä jonain päivänä musta tulee hento, kuin enkeli.

~leah