Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessakin lentää jaksaisi.

Kovat oli ajat ollu hällä takana, mut kuka uskois 'et on olemassa surullisia keijuja?

Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan. Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan.

Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois? Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Sunnuntai


Tässä oli tämmöinen loman menevä tauko, ja voiko lomasta mitään hienoa sanoakaan. Mitä tein? Lihoin, siinä kaikki. Okei, näin kavereita paljon ja ajelin autolla, mutta siihen se sitten jäikin. Ja tietenkkin söin ja olin vahdittu, että en vahingossakaan liikkuis liikaa tai jättäisi syömättä jotakin.
Mun vatsa on pyöreä kun rantapallo ja mua todellakin ällöttää, päätin aloittaa viikon paastolla ja kovalla treenillä. Ehkä olen viikonloppuna siedettävästi edes samoissa mitoissa kun ennen hiihtolomaa, jotta kehtaan mennä näkemään ihanaa. ♥


Mulla on synttärit kohta, ja kaikilla on suuret suunnitelmat niiden varalle. Alkoholia, musiikkia, leffoja, kavereita, pelejä.. KALOREITA. Saan paastota monta viikkoa yhden illan takia. Saa luvan olla sen arvoista.


Kiitos kun ette ole jättäneet mua, olette ihania. ♥ Anteeksi tämä hiljaiselo.


~leah

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Sunnuntai


Voi ahdistus, voisin järjestää kunnon itkupotkuraivarit tässä kun ärsyttää niin. Tää päivä oli mennyt niin täydellisesti. Kävin 10km lenkillä ja söin aavistuksen itse tehtyä tonnikalasalaattia = ♥ Tein vielä pidennetyn vatsasarjan ja dataillessakkin hyppelin jumppapallolla aina kun en kirjottanu vaan esim. odotin toiselta vastausta.
Sitten mä sorruin neljään viiteen pieneen muffinssiin?? Pää pöntössä itkien yritin vielä pelastaa tilannetta tuloksetta. Mussa on jotain vikaa, kun en osaa enää oksentaa. Apua?
Nyt vedin yhen hätäsen lihassarjan kahteen kertaan ja ällöttää edelleen. Miksen ois voinu olla syömättä niitä? Tää päivä meni niin hyvin.

~leah

perjantai 18. helmikuuta 2011

Perjantai


Se oli vaan taas hötöistä harhakuvitelmaa, että mulla tulis asiat olemaan okei. Tahdon päästää irti, kasvattaa siivet selkään ja lentää pois. Ja nyt vaikutan joltain huomiohuoralta, jipii. Mutta ei jaksa edes kiinnostaa.

~leah

torstai 17. helmikuuta 2011

Torstai


Mulla on ollu hirvee masisfiilis aamusta lähtien. Tältä päivältä tipahti sisältö kun olen kipeänä, nukuin päivällä yli kolme tuntia päikkäreitä. Ja ensimmäistä kertaa ikuisuuteen söin pahaan olooni. Yleensä paastoaminen on niin ihanan helppoa, jos fiilis on maassa. Mun on pakko pakko paastota huomenna ja pidentää sitä lomalle niin paljon kun mahollista. Ainut, että sunnuntaina on pakko syödä illalla jotain tai vähintään maanantaina aamulla vetäistä hieman kaloreita nassuun, koska on ajotunti.

Miksi toisen keittämä kahvi on aina niin järkyttävän hyvää, mutta itse keitettynä se on aika mitäänsanomatonta? En kestä, miksei tuo voi tulla taas keittämään mulle täydellistä kahviaan. Mulla on muutenkin ikävä enkä voi edes jutella nyt.

Vähitellen musta alkaa tuntua, että sulkeudun jälleen täydellisesti omaan maailmaani. Suljen muut ihmiset sen ulkopuolelle. Olenko pian taas vailla ystäviä?

~leah

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Keskiviikko


Ah miten huonosti syömiset voi mennä, vaikka motivaatiota on kuinka. Laskeskelin tuossa päiviä ja määriä, mulla tulee kiire. Ens viikolla alkaakin tehokas liikuntaohjelma & minimaaliset kalorimäärät, joten ehkä saisin ajoissa tuloksia.
Jaksan edelleen olla ihan järkyttävän rakastunut tuon vartaloon, se on niin kapea. Hauras, luinen ja kaikin puolin täydellinen. Ja mitkä ripset, eieiei, olen myyty. Tunnen olevani järkyttävä norsu.

Olin menossa tänään lähettämään myös työhakemusta, mutta oho, se hakuaika olikin mennyt umpeen. Olin katsonut sen väärin ja arvatkaapas vain, harmittaako. Tartten rahaa, koska mulle olisi luvassa auto. Lisäksi jos tästä kehkeytyy jotain, niin matkustelu tulee kalliiksi.

Elän loppuviikon kahvilla & tomaattikeitolla.

Ota mut, olen valmis.

~leah

maanantai 14. helmikuuta 2011

Maanantai


Ystävänpäivä. Paljon välittämistä ja haleja.
Olen oikea matikkapää ja tajusin kuinka kalliiksi tämä matkailu lopulta tulee, olen tässä yli tunnin selaillut vapaita työpaikkoja ja pariin voisin tällä viikolla lähettääkin hakemusta sisään. Toivottavasti nappaisi, rahalle ois kyllä enemmän käyttöä kuin koskaan!
Tajusin että olen oikea tonnikeiju tuohon verrattuna, näille makkaroille ja kiloille on tehtävä jotain, ja äkkiä. Mun motivaatio laihtumiseen ei varmaan koskaan ole ollut näin suuri. Ja nyt mulla on tsemppari. Mauh.

Elän jossakin omissa hauraissa pilvilinnoissani, pelkään pudotusta. Ja siksi en osaa nauttia täysillä, onko tässä mitään järkeä? Parin viikon päästä nähdään, se on liian pitkä aika. Mä putoan.

"Onko sun ihan pakko mennä? Jää tähän."

~leah

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Sunnuntai


Onnea on kun onkin olemassa. Rakkautta, kauniita sanoja ja tekoja. Jätkiä, jotka osaa pitää huolta ja ajatella muitakin kuin itseänsä. Vietin ihanan viikonlopun, kiitos. ♥
Ja voi hurja mitä thinspoa, ei voi muuta sanoa! Mun viikonlopun syömiset menikin ihan okei kun ottaa huomioon, että en jaksanu stressata niistä. Elin melkein pelkällä kahvilla.

Huomenna on ystävänpäivä. Toisaalta odotan sitä, toisaalta pelkään sitä sen perusteella, mitä tänään on tapahtunut. Varsinkin nyt illalla. Mutta peukut pystyyn, että se menee hyvin.

Rakastan sua.

~leah

lauantai 12. helmikuuta 2011

Perjantai [lauantai]


Mokasin sen, mun täydellisesti alkaneen paaston. Tarvitseeko mun edes mitään muuta sanoa, olen pettynyt itseeni. Olen turvoksissa ja ummettaa niin perkeleesti, että mä todella häpeän tätä pömpöttävää vatsaani. Litisty, ole kiltti.
Kaipaan rakkautta, sitä tunnetta että joku oikeasti välittää ja tarvitsee mua. Ja tiedän, että mulla on paras ystävä, joka rakastaa mua ja välittää musta. Mutta tarvitsen jonkun, joka jollain kierolla tapaa omistaa mut, mutta ei tietenkään kirjaimellisesti. Haluan käpertyä kainaloon ja itkeä itseni uneen. Olen valmis, ota mut.

Ja koska tämä perkeleen 50 on näköjään niin vaikea ylittää pysyvästi ettei jojoa pikkusenkaan sen yli niin asetinpas tässä sitten joka kilolle "palkinnon" ensin tuohon 45 saakka, paaston aikana pudonnutta painoa en laske. Sitten vasta kun ei heti nouse yli.
49 - kirppikselle
48 - uusia sieviä alusvaatteita ♥
47 - "hemmotteluilta" itsekseni
46 - saan juoda yhden jäälaten hyvässä seurassa
45 - napakoru & uudet bikinit

Sanoit, että olen kaunis, että olen laiha. Katso kulta peiliin. Olen norsu ja sinä keijukainen.

~leah

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Keskiviikko


Stressasin ihan turhaan sitä esimerkkiruokailua, "unohdin" vain mun ruoat luokan jääkaappiin ja tadaa ei ollut pakko syödä. Odotin vain kiltisti, että ne muut söi ja homma ohi, ei valitusta.
Tää päivä on ollut kaikista paastojen alotuspäivistä kaikista helpoin. Mua ei ole heikottanut eikä päätä ole särkeny, en ole himoinnut edes mitään. Ihanan helppoa. ♥ Tästä on helppo jatkaa huomenna.

Keksin myös tänään kaupungilla, että voisin ostaa uudet rintaliivit kun kaikki alkaa olla auttamattomasti liian suuria. Tajusin vasta siellä sovituskopissa kuinka paljon mun tissit on pienentyny. Oon aina halunnu pienet, mutta nyt ne ei näyttänykään kivoilta, ne on liian pienet. Miksi en osaa olla koskaan tyytyväinen?

Sain siirrettyä terveystarkastusta, kiitos ja kumarrus.

~leah

tiistai 8. helmikuuta 2011

Tiistai


Oh, mulla on ollut hiljaiseloa. Mun pää on lyönyt tyhjää eikä mikään ole tuntunut yhtään miltään, ei ole ollut siis oikein mitään kirjoitettavaakaan. Huomenna on töissä edessä ensimmäinen esimerkkiruokailu ja odotan sitä kauhuissani, yritän kyllä luistaa mutta milläs senkin teen joka ikinen päivä monen viikon ajan? Nii-in, en kuinkaan. Ja pelkään oksentamista niissä vessoissa, koska se rakennus on vanha eikä niiden vessojen lukot pidä varmasti. Eilenkin sinne vessaan ryntäsi toinen juuri kun olin istahtamassa pöntölle, päätelkääpä siitä minkä värinen naama mulla oli sillä hetkellä. Mulla siis oli lukittuna se ovi..

Mun suuuuuri ahdistus on tällä hetkellä terveystarkastus ajokortin takia, pelkään sitä. Vaikka tuskin ne kiinnittää painoon mitään huomiota, mua epäilyttää silti. Lisäksi se lääkäri on luultavasti äidin tuttu, kiva homma!

Mua ahdistaa ja pelottaa viikonloppu. Musta tuntuu että olen turvonnut, etova ja vastenmielinen. Mun on täysin pakko paastota torstai ja perjantai, sekä koko viikonloppu. Kiitos.

~leah

lauantai 5. helmikuuta 2011

Lauantai


Sain vaa'an takaisin; aamupaino 49,9. Ällötän ite itteäni. Päätin paastota ja hitto sentään myös onnistua siinä. Ylläripylläri suunnitelmat meni pieleen kun toi taas vaatimalla vaati, että syön sen kanssa. Enkä poistu vessaan melkein tuntiin ruokailun jälkeen. Tarvitseeko edes kertoa paljonko mua ahdisti, ja ahdistaa edelleen. Seuraavaksi se tuputti mulle muroja eikä mulla taaskaan ollut vaihtoehtoja. Helvetin lihottava sika.
Huomenna tiedän että edessä on jippii lihottava sukulointireissu. Aion paastota aamun ja illallakaan en syö mitään, en mitään. Saa nähdä miten mun syömiset työpaikalla sitten onnistuu, tai lähinnä pystynkö olla syömättä.

Löysin eilen ihania kehyksiä mun julisteille ja kuville, oi mikä rakkaus! Saan rempattua tästä huoneesta ihanan, kun vaan saan kaiken nyt hoidettua kuten olen suunnitellu.

Lumet sulaa, pääsee taas kunnolla lenkille! ♥

~leah

perjantai 4. helmikuuta 2011

Perjantai


Oon eläny koko päivän jossain horroksessa. En tunne mitään, mikään ei tunnu miltään. Silti olen itkenyt enemmän kun aikoihin, järkeä? Mun vatsa pömpöttää kun jollain afrikkalaisella nälkälapsella ja naama on ihan turvoksissa. Ei ihmekään, että ne nauroi mulle.

Haluan tästä peikosta eroon, anna mun olla taas onnellinen.

Paastoan.

~leah

torstai 3. helmikuuta 2011

Keskiviikko [torstai]


Jos eiliseen vertaa, tää päivä on ollut oikein loistava. Sain sovittua riidan/riidat eikä mulla ainakaan jäänyt kaivertamaan mikään, en kanna kaunoja. Alan jo tottua myös tähän stressiin, se saa mut oikeastaan paiskimaan töitä. Ja mitä enemmän mulla on tekemistä, sitä vähemmän mulla on edes aikaa syödä. Yap, käy mulle!
Suunniteltiin kaverin kanssa mun synttäreitä ja tulevaa kevättä/kesää. En malta odottaa, jos asiat todella menee noin. Lisäksi mulle sanottiin ehkä kauneimpia asioita koskien mun ulkonäköä pitkään aikaan; "tunnut niin pieneltä ja särkyvältä, kun halaan sua". Olisinkin niin pieni, mutta vielä musta tulee!

Mua kaduttaa eilinen, voisin lyödä päätä seinään kun niin kaduttaa. Mun jalat ja kädet on kamalat. Stressaavat liikkatunnit huomenna. Toivottavasti ei ole kovin hikistä liikuntaa, sillä pakko liikata pitkähihaisessa ja lahkeisissa, pakkopakkopakko.

Mua jotenkin pelottaa, että joku tuttu löytää tän blogin.. Olen niin alasti.

~leah

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Tiistai [keskiviikko]


Onko ihan normaalia ja okei, että toivon jonkun huomaavan mun paskan olon ja passittavan mut laitokseen, jossa mulla ei olis mahdollisuuksia kun yrittää parantua? Ja silti taistelen kaikin keinoin, että kukaan ei huomaisi mitään ja jotta välttyisin laitoksilta.

Tänään oli kamala päivä. Itsetuhoinen. Ei tästä päivästä sen enempää.

~leah