Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessakin lentää jaksaisi.
Kovat oli ajat ollu hällä takana, mut kuka uskois 'et on olemassa surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan. Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan.
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois? Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Sunnuntai
Onnea on kun onkin olemassa. Rakkautta, kauniita sanoja ja tekoja. Jätkiä, jotka osaa pitää huolta ja ajatella muitakin kuin itseänsä. Vietin ihanan viikonlopun, kiitos. ♥
Ja voi hurja mitä thinspoa, ei voi muuta sanoa! Mun viikonlopun syömiset menikin ihan okei kun ottaa huomioon, että en jaksanu stressata niistä. Elin melkein pelkällä kahvilla.
Huomenna on ystävänpäivä. Toisaalta odotan sitä, toisaalta pelkään sitä sen perusteella, mitä tänään on tapahtunut. Varsinkin nyt illalla. Mutta peukut pystyyn, että se menee hyvin.
Rakastan sua.
~leah
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti