Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessakin lentää jaksaisi.

Kovat oli ajat ollu hällä takana, mut kuka uskois 'et on olemassa surullisia keijuja?

Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan. Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan.

Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois? Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Sunnuntai [ maanantai ]

51,2kg BMI 18,8

Nyt kävin sillä vaa'alla, eikä se ollutkaan niin suuri järkytys. Luulin lihoneeni, vaikka varmaan eilen vaaka olisikin näyttänyt ikäviä lukuja. Mutta tämä oli helpotus. Silti mun vauhti on säälittävää kuin mikä, voi minua.
Tein kuitenkin vakaan päätöksen paastosta viikon päästä, joten kyllä tämä tästä.

Paskoin paikkani eilen lenkillä, tänään en ollut lenkkikunnossa mikä sai mut kiehumaan. Jotenkin sitten lohdutin itseäni pullapalasella, ei näin! Muuten en pahemmin tänään olekaan failaillut. Huomenna töihin, eih!

ps. Oletko sokea, vai olenko minä sokea? Haluan tietää mitä ajattelet, kannattaisiko mun vaan antaa sunkin olla kuten muiden ennen, vai oletko oikeasti erityistä. Sellaista, josta uskaltaisin pitää kiinni etkä tuottaisi sitten pettymystä?

~leah

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti