Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessakin lentää jaksaisi.
Kovat oli ajat ollu hällä takana, mut kuka uskois 'et on olemassa surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan. Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan.
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois? Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Keskiviikko
Stressasin ihan turhaan sitä esimerkkiruokailua, "unohdin" vain mun ruoat luokan jääkaappiin ja tadaa ei ollut pakko syödä. Odotin vain kiltisti, että ne muut söi ja homma ohi, ei valitusta.
Tää päivä on ollut kaikista paastojen alotuspäivistä kaikista helpoin. Mua ei ole heikottanut eikä päätä ole särkeny, en ole himoinnut edes mitään. Ihanan helppoa. ♥ Tästä on helppo jatkaa huomenna.
Keksin myös tänään kaupungilla, että voisin ostaa uudet rintaliivit kun kaikki alkaa olla auttamattomasti liian suuria. Tajusin vasta siellä sovituskopissa kuinka paljon mun tissit on pienentyny. Oon aina halunnu pienet, mutta nyt ne ei näyttänykään kivoilta, ne on liian pienet. Miksi en osaa olla koskaan tyytyväinen?
Sain siirrettyä terveystarkastusta, kiitos ja kumarrus.
~leah
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Rakastuin blogiisi :) Liityn lukijaksi !
VastaaPoista