Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessakin lentää jaksaisi.
Kovat oli ajat ollu hällä takana, mut kuka uskois 'et on olemassa surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan. Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan.
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois? Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
Tiistai [keskiviikko]
Onko ihan normaalia ja okei, että toivon jonkun huomaavan mun paskan olon ja passittavan mut laitokseen, jossa mulla ei olis mahdollisuuksia kun yrittää parantua? Ja silti taistelen kaikin keinoin, että kukaan ei huomaisi mitään ja jotta välttyisin laitoksilta.
Tänään oli kamala päivä. Itsetuhoinen. Ei tästä päivästä sen enempää.
~leah
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mitä on tapahtunut? : < <3
VastaaPoistaeipä mitään ratkaisevan erikoista, sorruin viiltelyyn monen vuoden tauon jälkeen ja se pisti sitten vihaksi ja tarvitseeko sitä enempää selittääkään.. D: nyt kuljen sitten varmasti peittävissä vaatteissa kauan ja varmaankin piilotan kaikki pilleripurkkini.
VastaaPoista