Aah tän päivän piti olla ensimmäinen paastopäivä, hyvä alku viikolle. Alkupäivä sujuikin sitten mallikkaasti ja litkin vettä ja aamulla cofitabseja. Koulussakin meni jopa hyvin ja hyödynsin liikuntatunnin treenailemalla, vaikka tarkotus oli vain suunnitella liikuntatuokioita. Autokoulun jälkeen kuitenkin kotiin tullessa täällä oli pullat ja kahvit pöydässä ja pakotettiin syömään. Mutustin ikuisuuden sitä pullankänttyrääni kunnes päätin että ihan sama, syön ja deletoin. Mussutin sitten hiukan tonnikalaa ja murojakin, en toki yhdessä. Musta tuntuu silti edelleen, että vatsassa on jotain, mutta ei sieltä tule enempää. yhh. Mulla ei ole edes vaakaa, niin mä en näe!
Huomenna sitten paastoan puhtaasti nollilla enkä sorru mihinkään, vaikka henki muuten menisi.
Ja onko tämä reilua? Mulla ei ole tapana ihastua, ei koskaan. Mulla ei yleisesti ole tunteita hirveämmin kuin kaverimielessä. Ja nyt kun mun elämä on ihan perseellään noin muutenkin enkä todellakaan ole mitään tyttöystäväainesta, olen ihastunut ja saan vastakaikua. Miksi juuri nyt?
~leah
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti