Voin ihan rehellisesti sanoa, että olen kateellinen ihmisille, jotka osaa nauttia elämästään. Ne ei stressaa jokaisesta suupalasta tai painosta jokaisessa välissä. Niitä, joiden ei tarvitse miettiä jokaista asentoaan tai tekemistään. Ei laske syömiään tai kuluttamiaan kaloreita ja koita saada niitä kohdalleen.
Mun koulupanostus on täydessä nollassa ja tavoitteet on vain kurssien läpäisemisessä. Istun koulussa vain sen verran, kun on pakko. Ennen mä tavoittelin täydellisyyttä, istuin kiltisti tunneilla ja yritin saada hyviä numeroita. Nyt mä keskityn vain ristikoihin.
Eilen mä vaan söin ja söin. Paino ei silti aamulla ollut niin kamala kun pelkäsin, mutta liikaa silti. Kuitenkin ummettaa ja pöhöttää edelleen menkkojen takia, joten en sitä ihan todellista lukua saanut.
Tänään mennään kahvilla ja 1dl mansikkamehukeitolla. Kohta töihin ja illalla sitten kunnon treeni. Mun täytyy laihtua.
Älä puhu mulle kauniita ja suloisia, jos sä et oikeasti halua enempää kun tätä mitä meidän välillä on nyt. Turhaan vaan sekotat mua.
~leah
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti