Tahdon olla kaunis, laiha, täydellinen. Keiju.
Mutta eihän sellasta ole olemassa, täydellistä.
Eihän?
Mua oikeesti pelottaa, mitä mun kropalle tapahtuu. Vaikka mä söisin, mua heikottaa älyttömästi. Eilen mun sydän tykytti järkyttävää vauhtia, rintakehää puristi, olin ihan jääkylmä ja kylmän hikinen. Sekä pyörryin kahdesti, kuten kerroinkin. Ja sama toistui tänään, mutta pyörryin kolmesti. Olin niin peloissani että tungin suuhuni ruokaa aivan liikaa. Tällä kertaa syöminen ei edes helpottanu. Kaiken päälle tuli vain ällöttävä epäonnistujafiilis.
Huomenna mä paastoan enkä tunge ruokaa suuhuni, en vaikka henki muuten lähtisi.
Mua pelotellaan laitoksella, ei syömisestä vaan itsetuhoisuudesta. Pelkään laitoksen tuhoavan mun ammattihaaveet. Ainakin se hidastaisi opiskeluita. Enkä mä sinne muutenkaan ole haluamassa, en ikinä. Onneksi mun elämän off-napit makaa turvassa laatikon perällä. Niille taitaa tulla käyttöä piankin, ellei ihmettä tapahdu.
~leah
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti